En muista tähänkään asti vähätelleeni erilaisten tapahtumakoordinaattoreiden työtä, enkä vähättele tästä eteenpäinkään. Viimeiset neljä päivää ovat kuluneet 30 hengen seminaarin pääkoordinaattorina, ja nyt on olo kuin olisi norsulauman jyräämäksi jäänyt. Kokonaisuutena kaikki meni hyvin (tai no,palaute saadaan vasta hieman myöhemmin..) mutta kaikenlaista pientä kivaa toki kohdattiin matkan aikana: ongelmia verkkoyhteyksissä, esiintyjiä liian pitkien/lyhyiden esitysten kanssa, epäselvyyksiä aikataulussa, ...

Ikinä en enää seminaareja koordinoi. Tai en ainakaan tänä vuonna. :) Oikeasti homma oli ihan hauskaa, tosin esityksille ei voinut antaa huomiotaan sataprosenttisesti, ja muutama esitys jäi kokonaan näkemättä kun piti säätää kaikenlaista muuta samaan aikaan. Jokatapauksessa olo on sellainen, että olen pidennetyn vapaan viikonloppuni Aachenissa ansainnut! Onneksi ensi viikko on toimistolla varsin rauhaisaa matkalaskun kirjoitusta, kehityskeskusteluja ja kevään suunnittelua... saa hetken huohahtaa (ja nauttia Helsingissä asumisesta)