Viime viikonlopusta jäi lähes poikkeuksetta positiivisia muistoja. Ehdottomasti onnistunein kesäviikonloppu tähän mennessä: toimintaa riitti, ja useamman kuin yhden "sidosryhmän" kanssa.

Perjantai alkoi päivällisellä VIA ravintolassa Amin ja Hannan kanssa. Loistavaa (Jyrki Sukulan) ruokaa, järkevästi hinnoiteltuna, loistavalla palvelulla toimitettuna. Miljöö muutenkin todella viihtyisä, joten suosittelen varauksetta kaikille. Itse ainakin ajattelin piipahtaa tuonne useamminkin. Toisaalta alkumaljaksi ottamamme shamppanjan jälkeen varmaan lähes mikä vaan olisi maistunut suussasulavan herkulliselta. ;)

Ja eihän sitä iltaa voinut vielä siihen jättää, vaan trio jatkoi matkaansa kämpilleni, jossa nautittiin hieman lisää kuohujuomaa ja jatkettiin loistavaa illan aikana virinnyttä keskustelua. Välissä pikapiipahdus Korjaamon baariin, jotta voin sanoa testanneeni lähikuppilanikin. (ei sinne ihan oikeasti yksin tule mentyä, vaikka se sijaitseekin vaan parinkymmenen metrin päässä ulko-ovesta).

Lauantaina aamulla lähtö Turkuun häihin, matkaseurana morsiamen serkku ja kaksi tätiä. Eli kolme naista, joita ei ainakaan voi kuvailla adjektiiveilla 'hiljainen', 'ujo' tai 'kiertelevä'. Eli varsin puheliasta ja suorapuheista joukkoa, jonka johdosta matka menikin varsin jouhevasti ihan perille asti. Perille, eli Lauran luo, muun porukan jatkettua matkaa muualle. Vihkimisen tapahduttua vasta ilta kuudelta ehdittiin Lauran kanssakin turista mukavia, ja toki ihastella suloista naamioitua sikaa.

Häät olivat yksinkertaisesti upeat. Morsian aivan mahtavassa kirjaillussa luonnonvalkoisessa puvussaan ja helmissään niin klassisen kaunis, kuin vain voi olla mahdollista. Morsiamen äidin suku nenäliinoineen herkisti muunkin porukan kyynelehtimään Tahdon-sanoja lausuttaessa. Hääjuhla Brinkkalan talolla oli varin lämminhenkinen salin ollessa valehtelematta niin täysi, ettei sinne olisi yhtäkään ihmistä voinut sijoittaa lisää. Toisaalta hääohjelman sisältämä lyhyt kuvailu jokaikisestä häävieraasta sai porukan tuntumaan tutulta, ja suomenruotsalaisen sulhasen suvun perinteiden mukaisesti lauletut juomalaulut + juodut snapsit saivat muutenkin puheliaan porukan vauhtiin. :) Hääruokaa tekemään oli tuotettu kokit Iisalmesta asti, ja kyllä olikin hyvää! Kun vielä bändikin soitti hyvää musiikkia ja sain isukin huijattua tanssimaan (ollaankohan IKINÄ ennen tanssittu missään... en oo ihan varma) niin ei olisi ilta voinut paremmin mennä.

Aamulla tunsikin sitten juhlineensa mennessämme Hirvensaloon aamubrunssille. Huh huh. Sitten autolla Helsinkiin, ja: uusi keksintöni parantamaan iltarientojen voipunutta oloa: kuuma kylpy. Aivan loistava parannuskeino, nyt kahteen kertaan testattu ja molemmilla kerroilla on olo ollut jälkeenpäin ihan loistava. Lisäksi oli viikonloppuna niin paljon actionia, että sunnuntai-iltana tajusi rentoutuneensa kunnolla ja unohtaneensa työasiat koko viikonlopuksi ihan totaalisesti! Mikäs sen parempaa. :)

Ja hääkuvia lupaan laittaa tänne muutaman, kunhan niitä internjettiin asti päätyy.