Kuinka se onkin, että silloin, kun olisi vaikka mitä kirjoitettavaa, ei aika riitä. Ja silloin, kun olisi aikaa kirjoittaa vaikka kuin hirmuisesti, ei ole mitään kerrottavaa... mutta koitanpas nyt sitten lyhyesti valottaa, mitä viime kirjoituksen jälkeen tapahtui, eli kun lähdettiin saksalaisten kanssa tutustumaan Hellsinkiin. :)

Keskiviikkoilta oli niin hauska, että sitä on vaikea kuvailla. Ei kestänyt montaakaan minuuttia, kun keskustelu oli palannut samoille uomille, joissa se oli jättäessäni Aachenin. Jopa oma saksantaitokin palasi varsin vaivattomasti, ja Andreas, Heiko ja Rene sitä vielä äityivät kehumaankin. Illan aikana tuli kierrettyä Virgin oil & co -> Helsingin tämän hetken paras pizzaravintola, Lasipalatsin terassi -> osoitus siitä, että jopa Suomessa voi välillä istua ulkona oluella palelematta ja Hotelli Tornin ateljee-baari -> jos et tiedä, minkätakia sinne menimme, et varmaankaan ole paikassa käynyt. Suosittelen, erityisesti WC-tiloja. ;)

Illan päättyessä pojat ilmoittivat lähtevänsä Andreasta lukuunottamatta jo torstaina Saksaan. Ja Andreas ilmoitti konferenssin iltatilaisuuden olevan torstai-iltana. En tiedä mitä tapahtui, mutta yhtäkkiä huomasin luvanneeni Andreakselle tulla tilaisuuteen seuraksi, käyttäen Heikolta ylijäävää konferenssin ID-korttia. Hmm... joten torstai-iltana löysin itseni jakkupuku päällä Dipolin edustalta odottamasta bussia satamaan, josta vesibussilla Suomenlinnaan Walhallaan, jossa Nokia Siemens Networks tarjosi buffet-illallisen.

Päätimme pitää matalaa profiilia matkalla, koska osallistumiseni oli hieman sillä rajoilla, oliko se hyväksyttävää vai ei... noh, matala profiili katosi siihen, kun neljän hengen pöytäämme laivamatkan ajaksi istuivat sekä konferenssin puheenjohtaja, että sponsorin pääedustaja. Tämänhän kuulin Andreakselta vasta herrojen poistuttua hieman kauemmas... paatilla oli siis yli sata henkeä. puhuin laivamatkalla Andreaksen lisäksi kahden ihmisen kanssa. Millä todennäköisyydellä samat herrat ovat myös ne kaksi henkilöä, jotka myöhemmin avasivat koko iltatilaisuuden.... voi prkl, ei mennyt ihan nappiin tuokaan... mutta mitäpä sitä luuli voivansa "maastoutua" muiden konferenssiedustajien joukkoon tilanteessa, jossa (ylläri ylläri tällä alalla) 99% osanottajista on miehiä...

Loppuilta meni mukavasti jutellen Padabornin yliopiston professorin ja Fraunhofer instituutin tutkijan kanssa. Ja koska myös Walhallan ruoka oli hyvää, jäi ilta plussan puolelle. :)

Perjantain työpäivä olikin sitten ensimmäinen "oikea" työpäivä, eli vihdoin selvisi kunnolla, mitä syyskuuhun asti tulen töissä tekemään, missä tiimissä ja kenen projektipäällikön alaisuudessa. Joten oli mukava fiilis lähteä viikonlopuksi äidin lihapatojen ääreen Iittiin, jossa tuli käytyä mm. Iitin musiikkijuhlien konsertissa ja sunnuntaibrunssilla järven rannalla talviturkkia heittäen (en laske Aasian uinteja kunnon heitoksi). Ja nyt ollaan taas stadissa odottamassa, mitä ensi viikko tuokaan tullessaan.