Puolen yön aikaan tosin istuin vielä kämppisten kanssa, tai siis minä istuin, ja kämppikset + Karlin tyttöystävä sammuttivat valot ja hakivat kynttilöillä koristellun omenatortun huoneeseen. <3 Olin ihan hieman otettu, mistä tällaisia kämppäkavereita oikein saa? Parin tunnin jutustelun jälkeen oli mukava mennä untenmaille.
Virallinen syntymäpäivä aloitettiin äiteen ja Jorman kanssa rattoisasti kuohuviinibrunssilla. Päivä kului kiertäen Aachenia ristiin rastiin. Turistioppaana toimiessa sitä vasta tajuaakin, kuinka paljon on paikkakunnasta oikeasti oppinut, ja samalla näkee kaupunkia hieman uusin silmin. Synttäri-illallisella testattiin Aachenin panimoravintola, ensimmäisenä iltana kaupungina paras thairavintola. Ei sitä vaan normaalisti eläessä ikinä tule illallistettua kotikaupunkinsa rafloissa, joten vierailijoiden saaminen on varsin mukavaa.
Vanhusten mentyä hotellille vaahtokylpyilemään oma polku kulki työkaveri-Sabinen ja viiden kaverinsa järjestämiin valmistujaisbileisiin, jossa vastassa olivat sekä kaikki läheisimmät työtoverit onnentoivotustensa kanssa, että Sabinen koulukaverit, joista suuren osan olin kerran tavannut, myöskin onnittelemassa. Illan kruunasi kesätyökaveri Nikolajn näkeminen. Nikolaj muutti Jenkkeihin tekemään dippaansa, ja oli Aachenissa pikavierailulla tekemässä viimeistä tenttiään. Olinkin jo osittain unohtanut, kuinka hauskaa seuraa tyyppi olikaan. Sääli, että lento takaisin Jenkkilään oli ohjelmassa jo seuraavana päivänä. Toisaalta ensi kesänä olisi luvassa opastettu kierros Valko-Venäjälle, jos vaan aikataulut sattuvat yksiin.
Loppuun vielä kuva tämä vuoden synttärilahjapöydästä. Tänä vuonna laatu korvasi määrän, eli kuva yrittää esittää ruusukimppua ja Kalevala-korua nimeltä Lumikukka (ihanat korvikset ja kaulakoru). Lisäksi sain n. metrin pituisen muoviputken täynnä karkkijauhoa, mutta se ei valmistujaisista selvinnyt kotiin asti.
Kommentit