Työnteko alkaa asettua taas normiurilleen Suomen loman jälkeen. Näyttää kovasti siltä, että viikkoni ovat varsin samanlaisia: arkipäivät istutaan toimistolla yhdeksästä kuuteen, jonka jälkeen tarpeen vaatiessa pikaisesti kauppaan. Loppuilta kuluu mukavasti Elektroniikan saksaa -kurssin parissa. Kohta on harjoitukset tehtynä, ja voin siirtyä Tekniikan saksaan. ;)

Viikonloput vastaavasti sisältävät useimmiten aktiviteettia "jossain muualla". Viime viikonloppu meni siis Düsselissä kantikseen tutustuessa, ensi viikonloppuna vastaavasti menen näillänäkymin Eikelle yökylään Kölniin ja tarkoituksena on saada paikallinen yöelämä haltuun. Ja siitä viikko eteenpäin onkin jo edellisessä blogauksessa esille tullut Frankfurtin reissu. Kun otetaan huomioon vielä marraskuulle sijoittuva matka Berliiniin, tulee ainakin Saksaa nähtyä syksyn aikana ihan mukavasti. :)

Työasioiden lisäksi on tänäänkin tullut opittua jotain turkkilaiskulttuurista: koska työkaverini Yasinin perhe on hieman vanhoillinen, ei tämä saa olla kihlattunsa kanssa koskaan kahden kesken missään, vaan paikalla on aina oltava vähintään yksi tuttava. Säännön juuret ovat vanhassa uskomuksessa, jonka mukaan kahdestaan oleva parivaljakko saa aina seuraansa kolmannen tekijän, ja jos tuo tekijä ei ole kolmas henkilö, ilmestyy paholainen paikalle. Eli paholaista välttääkseen on parempi tuoda paikalle omaehtoisesti joku henkilö. Häiden jälkeen on kaksiolokin sallittua.