Rakas päiväkirja,

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

pahoitteluni, etten ole kasvattanut sisältöäsi lähipäivinä. Syynä ei kuitenkaan ole ollut laiskuus tai ideattomuus, vaan yksinkertaisesti tietoliikenneyhteyksien puute. Kotini on ollut kohta lähes viikon ilman yhteyttä maailmalle. Syy tähän on selviämässä, mutta ilmeisest tässä talossa asuvien ihmisten tulee kuulua yhdistykseen, joka tunnetaan talon nimellä (KaWo2), ja ainoastaan kyseisen yhdistyksen jäsenet ovat oikeutettuja käyttämään talon palveluita kuten tietoverkkoa. Kukaan ei valitettavasti minulle tällaisesta kertonut, joten en jäsenyyttä ole hakenut, jonka takia tietoverkon ylläpitäjät päättivät sulkea koneeni verkon ulkopuolelle. Lähettämättä ensin jonkinlaista varoitusta tai ilmoitusta. Reilua. Toivottavasti asia lähipäivinä selviää, jolloin jatkan aktiivisempaa kirjoittelua.

Jos olisin viettänyt viikonlopun Aachenissa, olisi netittömyys varmasti harmittanut valtavasti. Ei uskoisi, kuinka riippuvaiseksi tuollaisesta palvelusta voi tulla. Täällä riippuvaisuus tietysti vielä korostuu, kun elämästä puuttuvat sellaiset itsestäänselvyydet kuten televisio ja sanomalehdet. Onneksi YLEn sivuilta pääsee katsomaan päivittäin uutiset (jos olisi netti), ja esim. hesarin sivuilta saa aika hyvän kuvan maailman tapahtumista. Voisikin varmaan pyytää äidiltä verkkohesaritunnukset, niin pysyisi vielä paremmin perillä.

Joka tapauksessa, pikkuhiljaa voisin siirtyä päivän aiheeseen, eli Brüsseliin. Viimeiset neljä päivää vietin poissa Saksasta Belgian pääkaupungissa lukio/koriskaveri Petran vieraana. Ei voi muuta sanoa, kuin että varsin mielenkiintoinen viikonloppu kaikenkaikkiaan. Vaikka Brüsseliin ei matkaa Aachenista kuin 1,5 tuntia, on se kulttuuriltaan varsin erilainen paikkakunta. Vaikka kaupungista löytyy valtavat määrät EU-asioiden perässä sinne muuttaneita ulkomaalaisia, on kaupunki edelleen kielellisesti varsin ranskalainen. Ei kulunut kauaakaan, kun jo oli ikävä lukioaikoja, jolloin ranska sujui edes jotenkin auttavasti, toisin kuin nykyään. Pitää varmaan Saksan oleskelun jälkeen lähteä tekemään harjoittelua vielä johonkin ranskalaiseen valtioon, jotta myös se puoli alkaisi sujua. J

Brüsselissä oleskelun ohjelmaan kuuluivat totta kai Grand Place, Manneken Pis, vohvelit ja ostoskadut. Lisäksi tuli nähtyä mm. lelumuseo, irkkupubi, merimieskirkko sekä Petran työ, eli millaista au pairina olo voi olla. Merimieskirkko oli kieltämättä varsin mielenkiintoinen kokemus: suomalaisten oma kokooontumispaikka, jossa lapsille järjestetään kerhoja, aikuiset voivat käydä kahvilla ja ostaa suomalaista ruokaa, karkkeja ja designia. Lisäksi tilasta löytyy mm. suomalaisten kirjojen ja videoiden lainauspiste ja suomikanavalla varustettu televisio. Kirkon kautta Peetukin oli tutustunut muihin suomalaisiin, ja elää varsin suomalaispainotteista elämää verrattuna omaani. Itsehän en ole vielä yhteenkään Aachenissa asuvaan suomalaiseen törmännyt, yhteen työmatkalla olleeseen ericssonilaiseen tosin jo törmäsin. Suomalaisten ihmisten lisäksi kieltä kuuli Belgiassa myös Peetun työpaikan, eli kotitalon, televisiosta, johon oli asennettu suomalainen digiboksi kaikilla suomalaisilla digikanavilla. Perjantai-ilta kuluikin mukavasti juustotarjottimen ja Lordin kauppatorijuhlan seurassa, lisäksi tuli katsottua kesän ensimmäinen Sinkkuelämää-uusinta.

Viikonlopun ainut negatiivinen asia oli sää, joka oli varsin kostea lukuunottamatta sunnuntaita, jolloin emme tietenkään saaneet enää muuta aikaiseksi, kuin matkattua rautatieasemalle. Paluujunasta on vielä kyllä pakko sanoa muutama sananen. Olipa ensimmäinen kerta, kun istuin junassa, jossa jokaisen matkustajan kohdalla on elektroninen näyttötaulu, jossa lukee, mistä minne kyseinen matkaaja on menossa. Lisäksi junassa toivotettiin matkustajat varin kohteliaasti tervetulleiksi sekä alkupätkässä, että tultaessa välipysäkki Aacheniin, ja jopa Aachenin asemalla kuulutettiin tervetulotoivotukset junamme matkustajille. J Juna oli muutoinkin varsin pramea, todella hiljainen ja tasaisesti kulkeva. Aivan unelma siis.

Taidan nyt päättää tähän, rakas päiväkirja. Jatketaan juttua jälleen huomenissa, ja vielä kerran kiitokset Peetulle, ja Heidille, loistavasta seurasta ja majoituksesta!

Lopuksi vielä päivitetty taulukko:

[X] Olut
[  ] Octoberfest
[  ] Nahkahousut
[X] Parsa
[  ] Hapankaali
[  ] Bratwurst
[  ] Eisbein
[  ] Stau
[X] Schorli