Tänä iltana oli ohjelmassa viikottainen EESTEC-kokous. Eli odotettavissa pari tuntia istuskelua paikallisella kiltiksellä mukavassa porukassa ehkä muutama olut hörppien ja tulevaa Niko-tapahtumaa suunnitellen (Joulukuun ekaksi viikoksi Saksaan on kutsuttu yhteensä kymmenen sähköteekkaria muualta Euroopasta, ja niille pitäisi miettiä jonkinlaista ohjelmaa). Töiden jälkeen olin varsin kuollut, joten tapaamiseen lähtiessä heitin päälleni ensimmäiset vaatteet, jotka käsiin tarttuivat: lempparifarkkuni, valkoisen hihattoman aluspaidan ja mustan, ihanan pehmeän fleecen. Ei siellä ennenkään ole ketään oma vaatetukseni kiinnostanut, miksi nytkään. Totta kai tällä kertaa, juuri kun oikeasti olin mahdollisimman "kotivaatteissani", Marianne kertoi lähtevänsä Erasmus-bileisiin illalla. Sabinehan innostui aiheesta (ei työkaverini Sabine, vaan EESTEC-tuttu), ja yhtäkkiä huomasin lupautuneeni lähtemään Mariannen, Sabinen, Torstenin ja Benediktin kanssa "tsekkaamaan" bileet. Olihan bilepaikka jopa lähes kotimatkallani. Mutta siis lähdin sitten diskoilemaan varsin sopimattomissa vaatteissa, naama tietysti täysin laittamatta ja hiukset myös suihkun jäljiltä. Ja käsilaukun sijasta selkärepun kanssa...

Kaikesta huolimatta oli hauskaa! Erasmukset (eli siis vaihto-opiskelijat) osaavat kai joka maassa järkätä kunnon menoa ja meininkiä, ja kun Saksassa ei normaalistikaan ole tapana laittautua huikeasti, en edes suuremmin erottunut. Musa oli hyvää ja hieman säälitti lähteä kesken pois. Mutta tunnollisena työntekijänä (jonka dippatyön valvoja on ensi viikon pois -> pakko perjantaina puhua vakavia viikon ohjelmasta) päätin jättää porukan väsymyksen alkaessa painaa ja jättää samalla tanssienergiaa lauantain Suomi-bileisiin. Erasmus-pippaloissakin tuli yhteen suomalaiseen törmättyä, tosin ei kahta lausetta enempää vaihdettu, joten tuttavuus jäi kovin kapeaksi. Joka tapauksessa ensi viikon kokoukseen voisi ehkä miettiä hieman kauemmin, mitä päälleen laittaa, tai ainakin tsekata campuslifen biletilanteen...