Aina silloin tällöin pääsee edelleen selittelemään suomalaisen kulttuurin omituisuuksia, tai vähintään keskustelemaan niistä. Viimeisimpänä viime torstaina. Sabine sai viikon luonaan asuneelta Mikolta lahjaksi saunakirjan, joka ilmeisesti kertoi hieman suomalaisesta saunaperinteestä. Joten toki oli perinteisten "menevätkö miehet ja naiset yhdessä saunaan?", "Eikö miehelle ikinä käy... silleen... kun kuitenkin siellä on alastomia naisia?", "Mitä jos niin käy?", johon selkeästi asiasta tietäväinen saksalainen vastaa "Ei niin käy. Saunassa on liian kuuma, ei miehen elimistö kykene siihen?", johon Sabine toki jatkoi "Mutta eivätkös jotkut harrasta seksiäkin saunoissa? Miten se on mahdollista, jos miehellä ei kaikki toimi?"

Huvittavaahan keskustelussa on se, että useimmat suomalaiset julkiset saunat sijaitsevat uima- tai kuntosaleissa tai vastaavissa. Ja ovat harvemmin sekasaunoja. (toki normaalisti perheet käyvät omissa saunoissaan tai kerrostalojen talosaunoissa, perhe kerrallaan, ilman tuntematonta väestöä) Kun taas Saksassa on tyypillistä käydä saunassa Saunadorfeissa tai kylpylöissä, joissa pukuhuoneista lähtien, vessoja lukuunottamatta, kaikki on gemischt. Toki Saksassa pienempi osa normiväestöstä käy saunoissa, mutta saunovan osan kohdalla kysymyksen tilanne tulee varmasti useammin vastaan Saksassa kuin Suomessa. Tällä kertaa keskustelussa ei päästy pidemmälle jonkun keskeyttäessä jo uudella aiheella.

Toinen samassa keskustelussa ilmi tullut suomalainen tapa on taipumuksemme maustaa vahvat alkoholit: Suomesta löytyy minttuviinaa, salmaria ja haukea, tai opiskelijaversioina votkaa sekoitettuna mynthoneihin, turkkareihin ja fisherman's friendeihin. Että miten me tuollaisetkin reseptit olemme oppineet... näillänäkymin tammikuussa on Aachenissa tarjolla "kuinka maustat viinaa" -workshop, asiantuntijana allekirjoittanut... :)

Työporukalla juteltiin Suomesta jälleen eräälläkin ruokatunnilla. Rene: "mikä siinä on, että kun suomalainen lähtee ulos oluelle, niin suomalainen todella baarissa vaan tuijottaa sitä oluttaan ja juo. Illan ainut keskustelu käydään siitä, kuka tarjoaa seuraavan kierroksen. Ja kaikki suomalaiset on ihan samanlaisia, tuo ei ole mikään poikkeus. Paitsi ne, jotka ovat joskus käyneet rajojen ulkopuolella ja todenneet, että muitakin käyttäytymismalleja on olemassa". Niin... mitähän tuohon nyt sanoisi, asia kun taitaa olla varsin tuollainen. Oltiin kaikki kyllä samaa mieltä siinä, että suomalainen ei puhu, jollei ole mitään oikeaa sanottavaa. Small talk -käsitettä ei tunneta. Ja juuri sen takia suomalaiset ovat tavallaan niin suloisia. :) Toisaalta voin ymmärtää, että jos olet puhelias saksalainen ja suurin osa ympärilläsi olevista henkilöistä on jurottavia suomalaisherroja, joilta ei liikaa tekstiä solju, voi tilanne olla hieman tuskaisa..